tiistai 19. huhtikuuta 2011

Eloa kevään tullen!

Elossa ollaan vielä vaikka vuosiin ei kuulukaan mitään:)
Lueskelin vanhoja blogitekstejäni ja eipä se elo ole muuttunut paljonkaan. Rakennusprojektit vain lisääntyvät koko ajan ja aika kotosalla sujuu töitä tehdessä ja karvakoipia rapsutellessa:)
Lapset kasvavat kohisten!
Ajankohtaista on puutarhan henkiin herättäminen ja yritänkin parannella itseäni perinteisestä kevätflunssasta niin, että uskallan taas tarttua haravan varteen. Äidin kasvihuoneprojekti on hyvällä alulla ja pääsiäisen kunniaksi pitäisi viime kesänä valmistunut terassi viimeistellä vappua varten.
Jatkoa (ehkä) seuraa

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Return of the living dead!

Hihii! Elämäni eräs vaihe on ollut hautautuneena muiden niiiin kovin tärkeiden asioiden alle. Ja niin kuin minä lupasin kirjoitella remontista ja hepan koulutuksesta yms.yms. Mutta lupaan palata astialle!Jossain vaiheessa=)
Nyt kello on taas liian paljon kun ilta meni etsiskellessä tietoja terassin lasituksesta.
Öitä

lauantai 18. lokakuuta 2008

Tapaamassa äänestäjiä!

Tänään olin klo 9-14 Lohjantähdessä ja torilla tapaamassa äänestäjiä.
Odotin torille pääsyä kovasti ja aika kuluikin kuin siivillä.
Enpä tiedä sainko kerättyä kovinkaan paljon ääniä, mutta mielenkiintoisia keskusteluja pääsin käymään mukavien ihmisten kanssa!
Keskustelin puun käytöstä energianlähteenä ja metsänhoidosta, koululaisten käytösongelmista ja luokkakoosta, raideliikenteen kehittämisestä ja julkisen liikenteen parantamisesta (Kuulin, että Muijalan parkki on tupaten täynnä, eli kaikki halukkaat eivät pääse edes busseilla pääkaupunkiseudulle!), Suomen maatalouden alasajosta ja tukirahoituksen omituisuuksista, vähäosaisista huolehtimisesta ja lopuksi vielä Kristillisten ja Vihreiden näkemyseroissa suvaisevuuden suhteen. Ja sainpas vielä eräältä nuorelta rouvalta puh.numeron, että pääsen hakemaan maa-artisokan taimia koska omamme eivät keväällä itäneet:) Antoisa päivä siis!

Porlan ja Haikarin alueesta selvitin sitten sellaista, että majoituspalveluille olisi Haikarin kartanon läheltä varattu kortteli. Käytännössä en osaa sanoa, millaista ja minkä kokoista majoitusliikettä siihen voisi toteuttaa. Mutta hotellia Lohja tarvitsee!!Joku tekstaripalstalla tyrmäsi em. kokoomuskirjoittajan hotelliehdotuksen siksi, että olemme niin lähellä Helsinkiä. Outoa...Porvoossa ja Hyvinkäällä on esimerkiksi ketjuhotellit ja hyvin menestyvät.
Kannan huolta myös siitä mihin karavaanarit ajetaan...
Sinänsä Lohjan ranta-alueiden kehittämishanke vaikuttaa upealta!

tiistai 14. lokakuuta 2008

Jalkatyötä...

Jalkani huutavat apua! Olen viimeisen 2 päivän aikana kävellyt enemmän kuin viimeiseen kahteen vuoteen! Esikoista odottaessani kävelin vielä kahden koiran kanssa maha pystyssä pitkin metsiä umpihangessa. Nuorimmaisen syntymän jälkeen molempia ei ole saanut mukavasti samoihin rattaisiin ja kävelemiset ovat jääneet todella vähälle...

Olen siis jakanut vihreiden vaalimainoksia. Ensin omalle asuinalueelle ja sitten yhdistettynä mummola-vierailuun, Asemanpellon alueelle. Ja koska tapanani on tehdä mahdollisimman monta hyödyllistä asiaa yhtä aikaa kävelytin samalla myös kahta koiraa ja/tai lykkäsin kahta lasta kaksosrattaissa...Tänään 3vuotiaan auttamishalu mainosten jakamisessa ja postilaatikkojen tutkimisessa kesti ruhtinaalliset 2tuntia, jonka jälkeen Emma ja pikkuneiti Venla lähtivät mummun kanssa edeltäkäsin syömään.
Minä jatkoin sinnikkäästi kunnes viimeinenkin yhteisesite oli jaettu. Mutta mahdoin olla melkoinen näky...Kassi kainalossa ja isokokoinen koira kummassakin kädessä, naama punaisena ja hikisenä ja tuttipullo rintataskusta pilkistellen!

Mutta olipas voittajaolo!

Illalla rentouduimme äidin kanssa vihreiden naisten hyvinvointi-illassa kahvila Annassa, kun olin ensin siirtänyt lapsenvahtivastuun miehelle.
Ihanaa asiaa shiatsu-hieronnasta ja fytoterapiasta! Erityisesti yrttiterapia vaikuttaa kiinnostavalta. Mummu uhkasi kaivaa koko ruusujuuri-puskani kukkapenkistä ja uuttaa siitä alkoholiin itselleen stressinsietolääkettä!!!!
Mutta kyllähän luonnossa on kaikkea ihmeellistä ja tutkimatonta. Jossain sademetsissä ovat piilossa vastalääkkeet kaikkiin ihmiskunnan vitsauksiin. Kysymys on vain siitä ehditäänkö ne löytää ennen kuin sademetsät tuhotaan.

Shiatsu-hieronnasta tai muista sen tyyppisistä terapiamuodoista en ole koskaan pahemmin innostunut, mutta on niillä tehoa. Ihmisen kosketuksessa on voimaa ja me koskettelemme toisiamme ihan liian vähän!!! Vauvahierontaa mainostetaan, mutta kyllä me kaikki voisimme paremmin jos joku silittelisi päästä tai hieroisi korvasta!

Eräs toinenkin asia herätti mielenkiintoni. Esille nousi nimittäin Lohjan vanhojen rakennusten kohtalo. Lohjalla vain n.5vuotta asuneena valehtelisin jos väittäisin tuntevani tilannetta sen paremmin,mutta ilmeisesti linja on ollut hajottaa tai unohtaa kaikki vanha ja rakentaa uutta.

Itse olen ollut aina historian ja kaiken ajan patinoiman kannattaja. Halusinhan kodiksenikin talon, jolla oli jo historia. Pari vuotta sitten vietin erään oikein antoisan iltapäivän kylällä edelleen asuvan rouvan kanssa joka on syntynyt talossamme. Hän kertoi talon syntyhistoriaa, kylän historiasta ja näytti vanhoja valokuvia. Äitikin muistelee minun aina pienenä tyttönä kömpineen syliinsä ja pyytäneen: "Kerro äiti niistä vanhoista ajoista."Olihan yksi toiveammateistanikin aikoinaan arkeologi:)

En ole koskaan kokenut Lohjan keskustaa mitenkään kauniina kaupunkina. Keskuskatuja reunustavat liikerakennukset ovat rehellisesti sanottuna rumia! Eräässä vaalikoneessa esitettiin kysymys siitä pitäisikö keskustaan tehdä kävelykatu. Tarkoituksena on tietysti lisätä viihtyvyyttä...Mutta jotain silti puuttuu...Koska ydinkeskustan liikekiinteistöt ovat kolhoja, sille ei enäämitään voida. Mutta nyt kun on tapetilla ranta-alueen ja Porlan kehittäminen, niin olisiko tälle alueelle mahdollista luoda uudentyyppistä viihtyvyyttä esimerkiksi vanhoja rakennuksia hyödyntäen. Keskustaa voisi eräällä tapaa venyttää kohti rantaa, houkuttelemalla sekä paikallisia että vierailijoita tutustumaan Lohjaan kävellen. Ovatko esimerkiksi "rantabulevardia" ympäröivät rakennukset kaikki yksityisiä? Olisiko mahdollista kunnostaa historiallisia rakennuksia liikekäyttöön?

Eräs niistä harvoista vanhoista rakennuksista,joissa olen Lohjalla vieraillut on Villa Haikari. Ilmeisesti leirintäalue tulee katoamaan Haikarin alueelta omakotirakentamisen tieltä. Villa Haikari on ilmeisesti luvattu säilyttää yleisessä käytössä....mutta miten?

Esitän myös syvän pahoitteluni leirintäalueen katoamisen johdosta. Typerä veto omasta mielestäni!! Muistaakseni eräs kokoomuksen ehdokas peräänkuulutti Lohjalle hotellia eikä saanut vastakaikua. Olen hotellin kannalla, ja leirintäalueen, Ja sijoittaisinpa sinne vielä vuokramökkejä!
Aloinpa tässä miettiä, että missä Rantajamien ulkopaikkakuntalaiset vieraat majoittuvat?!
Nyt alkaa vereni kuumentua (johtuneeko maistamastani väinönputken siemenestä...liikaa virtaa...)niin paljon, ettäpitänee perehtyä asiaan tarkemmin ja palata asiaan!

Huaaah! Johan se uni maittaa! Huomenna leikkitreffit naapuriin!

maanantai 13. lokakuuta 2008

Kävin eilen piipahtamassa torilla, mutta karkasin klo12.30 alkaneeseen elokuvanäytökseen. Ajatuksia herättävä dokumentti! Odotin kuitenkin ehkä enemmän ihan käytännön esimerkkejä siitä, mitkä asiat toimivat vuoden aikana eli mitkä ovat helppoja tapoja välttää muovia.
Ehkä kukaan ei voi antaa kaikkia vastauksia vaikka perehtyisikin asiaan vuoden päivät...
Yhdeksi puheenaiheeksi nousi joulu ja elokuvan yleisöstäkin esitettiin kysymys siitä mitä voimme tässä lasten muovilelutulvassa tehdä.
Minun on tietysti helppo sanoa koska 3- ja 1-vuotiaat eivät vielä paljon vaadi, mutta me aikuisethan ne tavarat ostamme!
Lelukokoelmasta näkyy, mitä leluja äiti suosii eli pehmolelut, puinen nukkekoti puisine kalusteineen ja AIDOT legot, jotka olemme hankkineet kirpparilta. Ja kirjat.
Kerran väänsimme Emman kanssa kaupassa kättä siitä,millaisen lelun hän saa kun olin sellaisen jostain syystä luvannut ostaa. Kuusi pientä ylipakattua muovikissaa päädyimme sitten ostamaan...Ne olivat tärkeitä melkein viikon. Enpä osta toista kertaa!
Parhaita leikkejä ovat ulkona kastematojen kerääminen, kivien asettelu vierekkäin, koiran taluttaminen ja ruuvien järjestely autotallissa.
Olen tosin välttänyt myös mainoksia lähettävien kanavien katsomista. Pysyttelemme Pikku Kakkoslinjalla!
Mutta nyt on hiivittävä pehkuihin. Huomenna on puolitoistavuotisneuvola. Menemme piiiitkästä aikaa mummolaan päiväksi Mäntynummelle. Käyn jakamassa Vihreiden mainoksia ja menemme jonnekin leikkikentälle tapaamaan muita lapsia.

John Websterin ajatukset toivat mieleen oman kirjoitukseni joka julkaistiin Länsi-Uusimaa lehdessä jokunen viikko takaperin. Juuri niitä pieniä muutoksia, joita jokaisen on helppo tehdä!!


Kuluttajat kantavat kotiinsa kaupasta paljon roskaa. He maksavat ostoksia tehdessään myös pakkausmateriaalista, ja jonkin ajan kuluttua he maksavat heittäessään pakkaukset sekajätteeseen. Jos kierrätys on jo hyvällä mallilla, kuten se monilla jo onkin, huomaa helposti, että suurin osa sekajätteeseen yhä päätyvästä materiaalista on pakkausjätettä.
Kuluttaja voi jo ostotilanteessa pyrkiä vähentämään omaa jätemääräänsä tekemällä pieniä valintoja.
Erityisesti lihaosastot pursuilevat pakkausmateriaalia samaan aikaan kun palvelutiskit ovat muuttuneet deli-myymälöiksi valmisruokineen. Kala on onneksi säilyttänyt asemansa tiskillä, vaikka vieressä pullistelee lohisuikaleita valmismarinadeissa. Leikkeleitäkin ja jonkin verran makkaraa on myös tarjolla, mutta lihaa tai jauhelihaa on nykyään vaikea ostaa ilman tuhtia muovipakkausta. Ostosparatiiseissa luodaan kuluttajalle virheellinen tunne vaihtoehtojen paljoudesta ja valinnanvapaudesta. Jos grillikaudella tarkastelee pakkauksia, ainoat vaihtoehdot ovat oikeastaan 4kpl, 10kpl tai koko sanko. Kaikki samassa marinadissa. Valmismarinadissa lilluvat elintarvikkeet epäilyttävät muutenkin. Mausteitahan käytettiin alun perin peittämään jo lievästi pilaantuneen lihan makua, aikoina ennen kylmäsäilytystä.
Lapsiperheen äitinä valitsen kauppani sen mukaan, mistä saa jauhelihaa irtomyynnistä ja lihallakin ”herkutellaan” vain silloin kun tiskiltä löytyy. Toivottavasti ne kaksi kauppaa, joista olen löytänyt tiskiltä jauhelihaa, eivät luovu käytännöistään ja muutkin elintarvikeliikkeet ottaisivat toimivan lihatiskin käyttöön.
Jokaisesta taloudesta löytyy myös varmasti juustohöylä, joten valmiiksi siivutetun juuston ostaminen lisää turhaan jätteen määrää. Feta-juustoakin löytyy kierrätykseen sopivissa purkeissa. Salaatinkastikkeissa voi tehdä myös valinnan muovisen tai lasisen pullon välillä. Jugurttia saa sekä litran, että puolen litran nestepakkauksissa ja viitseliäimmäthän voivat valmistaa itse omat viilinsä ja jugurttinsa.
Jäätelörasioita voi käyttää uudelleen pakastamiseen ja säilytysrasioina, mutta koska me suomalaiset olemme jäätelön suurkuluttajia, osan jäätelöstä voisi hankkia pahvipakkauksissa, jotka voi kierrättää.
Monen elintarvikkeen kohdalla joudun harmikseni kantamaan kotiin muovijätettä. Voileipälevitepakkaukset, öljypakkaukset ja ketsuppipurkit täyttävät roskista ja tuottavat päänvaivaa. Mutta ehkä vielä keksin niillekin vaihtoehdot.
Pesuaineosastolla hyllyt pursuilevat kirkkaanvärisiä purkkeja ja purnukoita. Helpoin keino vähentää pakkausjätettä on varmaankin vaihtaa nestesaippua palasaippuaan. Shampootakin saa erikoisliikkeistä palana ja kodin puhdistukseen on myös tarjolla vaihtoehtoja. Kosmetiikkaa löytyy myös esimerkiksi metallituubeissa tai lasipurkeissa, varsinkin jos on valmis siirtymään hieman laadukkaampiin tuotesarjoihin.
Kuluttajalla on valtaa vaikuttaa ja haastankin nyt jokaisen miettimään omia kulutustottumuksiaan ja tekemään seuraavalla kauppareissulla yhden pienen valinnan.

Katja Husso
Lohjanharjun vihreätwww.katjahusso.blogspot.com

torstai 9. lokakuuta 2008

Vihreitä ajatuksia!

Viikonloppusuunnitelmat menivät uusiksi! Aikomuksenani oli lähteä Hestbakin porukan kanssa Tammelaan omalla hevosellani, mutta kengitykset menivät pyllylleen. Noh, olen sen verran taipuvainen uskomaan kohtaloon, että heti aamulla oli tunne siitä, että meidän ei ole tarkoitus lähteä tälle reissulle.
Nyt siis pääsen katsomaan Lohjanharjun vihreiden tarjoaman elokuvanäytöksen "Katastrofin aineksia" ja kuulemaan ohjaajan itsensä kommentteja dokumentin teosta! Ei jotain pahaa, ettei jotain hyvääkin!
Odotan elokuvalta hyviä vinkkejä öljyn välttämiseen arkielämässä. Tulen luultavasti olemaan yllättynyt siitä, missä kaikessa onkaan öljyä.

Öljyperäistä jätettä olisivat pullollaan myös energiajätepussimme, jotka suunnitelmien mukaan kuljetettaisiin jätteenpolttolaitokseen. Ymmärrän, että jätteenpolttolaitoksen vastustajia löytyy paljon suunnitellun laitoksen läheisyydestä, mutta se ilmeisesti sulautuisi kuitenkin ympäristöönsä eli teollisuusalueelle varsin hyvin. Monet ovat huolissaan piipusta tupruavista päästöistä ja mahdollisista laskeumista. Niistä minäkin olen huolissani, mutta verrattuna teollisuuden muihin päästöihin otaksuisin ettei jätteenpolttolaitos ole itsessään mikään hirveä mörkö ja tuhonkylväjä.
Omat epäilykseni löytyvät toisaalta. Kannatan jätteiden lajittelua ja kierrätystä, johon meidän tulisi kanssaihmisiämme kannustaa ja ohjata. Ihmisluontoa jonkin verran tuntien voin väittää, että ajatus jätteenpolttolaitoksesta kaiken tuhovana ja sulattavana kitana antaa monelle tekosyyn olla kierrättämättä. :Palaahan se paperikin ja maitotölkit."
Teollisuuden ja talouden kannalta jätteenpolttolaitos voi aiheuttaa suurempiakin ongelmia kuin kuljetustarpeen. Jos rakennetaan satojen miljoonien laitos, se täytyy myös pitää käynnissä. Uudellemaalle on suunnitteilla muitakin jätteenpolttolaitoksia, eli kauhuvisiona voisi olla jopa pula jätteistä. Talouden kannalta ihmisen pitäisi siis tuottaa mahdollisimman paljon jätettä. Entäs jos tieteen kehityksen myötä pystyttäisiin jonain päivänä hyödyntämään ympäristöystävällisesti lähes kaikki ihmisen jätteet ja vähentämään sekajäte lähes olemattomiin (uskon tulevaisuuden teknologian pystyvän tähän!)Silloin meillä on käsissämme satojen miljoonien tappiollinen polttolaitos.
Tällaiset taloudelliset koplaukset synnyttävät ristiriitoja, joita pohtiessa miettii sitä, onko kukaan oikeasti istunut miettimään kaikkea mitä jätteenpolttolaitoksen perustamisesta seuraa! Enkä nyt puhu pelkästään ympäristövaikutuksista.

Olen samaa mieltä erään, muistaakseni Kokoomuksen edustajan lehtikirjoituksen kanssa siitä, että sekä jätteenpolttolaitos että lentokenttä ovat "jämähankkeita" joihin Lohja tarttuu epätoivon vimmalla saadakseen edes jotain. Kyllä meidän pitäisi sijaintimmekin puolesta jo pystyä houkuttelemaan hieman rakentavampiakin projekteja ja teollisuutta!
Lohjaa tulisi kehittää yrittäjämyönteisemmäksi, mutta pitää mielessä myös ympäristön etu.

Kaupungin tuloja voi kasvattaa myös houkuttelemalla tänne uusia asukkaita. Oma synnytyssairaala, laadukkaat terveyspalvelut, koulutus ja vilkkaat asuntomarkkinat ovat osatekijöitä. Lohjan sijainti on mitä parhain ja kunhan ajamme vielä läpi raideyhteyden pääkaupunkiin, kaupunkimme kasvulle ei ole rajoja.

Mutta nyt vetää takkupäätä tyynyä kohti...Luen edelleen Kjell Westötä:) Hitaus johtuu osittain siitä, ettei meillä ole Kjellin kanssa yhteistä säveltä. Olen päätynyt tulokseen, että hänen kirjoissaan kärsitään liikaa...
Myöhemmin lisää yhä vihertyvämpää asiaa!

tiistai 23. syyskuuta 2008

Kauhajoki...

Olen ollut tänään järkyttynyt...Siitä etten ole ollut pahemmin järkyttynyt...
Jokela todisti jo suomalaisille, että kaikkea voi tapahtua Suomessakin. Tämän päivän tapahtumat tuntuvat niiiin turhilta! Tuntuisi, että tragedia tuntuisi jopa jotenkin läheisemmältä kuin Jokela vajaa vuosi sitten, koska itsekin olen kotoisin pikkukaupungista Pohjanmaalta, mutta tuntuu vain tyhjältä. Niin kuin olisin nähnyt tämän kaiken jo aikaisemmin.
Tunnen pelkoa siksi, että näinkin pienen kansan keskuudessa liikkuu niin paljon henkisesti epätasapainoisia (nuoria) ihmisiä. Miten joku voi ihannoida Jokelan tapahtumia niin paljon, että tekee sen uudelleen?!
Miksi??
Nyt on taas helppo etsiä syyllisiä...
Media tietenkin: Väkivaltaa ihannoidaan televisiosarjoissa, elokuvissa ja peleissä. Elääkö osa ihmisistä toisessa ulottuvuudessa, käsittämättä todellisen elämän realiteetteja. Kierouttaako media nykyajan nuoret? Toisaalta, itse pidän kovasti Quentin Tarantinon yltiöväkivaltaisista elokuvista. En pidä itseäni kuitenkaan väkivaltaisena ihmisenä. Miten yksilö oppii todellisuuden ja fantasian eron?
"Tavikset tahtoo" laulaa Happoradio. Onko julkisuushakuisuus mennyt jo niin yli, että oma hetkensä parrasvaloissa on saatava vaikka omalla ja muiden hengellä?

Väkivaltaan ja ääritapauksessa tappamiseen ryhtyviltä ihmisiltä puuttuu kyky empatiaan. He eivät osaa eläytyä toisen osaan ja käsittää kipua tai tuskaa, jota toiselle tuottavat.
Miten tällaisia ihmisiä kasvaa/kasvatetaan?
Voidaanko vanhempia syyttää? Helppo nyrpistellä ulkopuolisena, että kotoahan kaikki aina lähtee. Mutta entä jos on vanhempana tehnyt kaikkensa? Jokainen voi tehdä vain parhaansa.
Eivätkö vanhemmat vietä tarpeeksi aikaa vanhempiensa kanssa? Pitäisikö lapsen kasvaa kotona?
Eräs lapsuudenystäväni sanoi aikoinaan, ettei koskaan hanki lapsia, koska ei voi tietää millaisia heistä tulee. Pelottava ajatus...mutta sitä voi vain yrittää parhaansa...

Poliisia ja lainsäätäjiä on nyt helppo syyttää, koska he tekivät virhearvion. Joku uskoi hyvää tästä nuoresta miehestä. Millainen olisi maailma, jossa kaikista epäiltäisiin pahinta...?

Aseet ja aseenkantoluvat ovat kieltämättä outo juttu. Pahempi statusongelma kuin pelottavan näköisten koirien omistaminen vääristä syistä.
Aseita tarvitaan VAIN kahteen asiaan!! Metsästykseen ja urheiluun. Nämä kriteerit täyttävät henkilöt tulisi olla ainoita, joille sallittaisiin aseenkantolupa!
Metsästäjällä tulee olla aseen lisäksi metsästyskortti ja taitaa johonkin metsästysseuraan kuuluminenkin olla yksi kriteeri. Tarkat paperit siis, mitä vastaan aseen saisi laillisesti omistaa.
Ampumista harrastavan täytyy kuulua ampumaseuraan (opimme tämän Jokelan yhteydessä). Mutta ampumaradoilla on varmasti omia aseita, joita aloittelija voi käyttää. Kenelläkään ei pitäisi harrastuksen alkupäivinä olla tarvetta OMAAN aseeseen. Jos ammuntaa on harrastettu vuosia ja mahdollisesti jopa kisattukin, alkavat omat aseet olla tarpeen. Taas faktoja, jotka voidaan selkeästi paperilla todistaa aseenkantolupaa haettaessa.

Ei rikosrekisteri määritä sitä onko henkilöllä piileviä väkivaltaisia ajatuksia tai tappamisfantasioita. Eikä poliisiviranomainen ole mikään psykologi, joka voi hetken keskustelun jälkeen määritellä jonkun henkisen tasapainon.

Nuorten psykiatriaan varoja!!!!!
Jos joku pystyy ilmaisevaan avuntarpeensa, sitä on saatava, HETI!!! Kenenkään ei pidä joutua tappamaan joku toinen tai itsensä "päästäkseen" hoitoon. Kouluille psykologinpalvelut niin, että apu on lähellä jos oppilaalle tulee kysyttävää tai jos opetushenkilökunta tuntee huolta nuoresta.

Voi kun vastaavaa ei KOSKAAN enää tapahtuisi! Uskoni rapistui tänään kyllä hieman. Viattomuus on menetetty.